Maalla on kaksi nimeΣ, joista toinen viittaa maan alavuuteen, yli puolet siitΣ on merenpinnan alapuolella ja siellΣ valloitetaan edelleenkin uutta maata, jota ovelasti anastetaan joko PohjanmerestΣ tai Englannin kanaalista. Maisema voidaan jaotella rannikon suuntaisiin dyyneihin, niiden edellΣ olevaan marskimaahan ja kauimpana sisΣmaassa kumpareita ja aivan matalia vuoria, joista Limburgin provinssissa korkein nousee 321 metriin.
Maata asuttivat vanhalla ajalla kelttilΣiset germaanien heimot ja tulivat sitten frankkien valtaan (300-700 - luvuilla) ja sitten burgundien ja habsburgien valtaan keskiajalla. Espanjan habsburgien kova hallinto johti kansannousuihin pohjoisissa provinsseissa, jotka irtautuivat Espanjasta ja loivat Uttrechtin Unionin v. 1579. 1600-luku oli maan suuruuden aikaa, jolloin kukoisti kauppa, perustettiin uusia siirtomaita ja edistettiin kulttuuria. Maasta tuli Euroopan johtava suurvalta. Englannin kanssa syntyi useita sotia, kysymys oli merten herruudesta mutta vuosisadan kuluttua maan tΣytyi luovuttaa suurvalta-asema Englannille ja Ranskalle. Napoleon valtasi maan ja siitΣ tuli v. 1795 Batavian tasavalta ja my÷hemmin v. 1806 kuningaskunta. Wienin kongressissa maa yhdistettiin Belgian kanssa Alankomaiden kuningaskunnaksi. Belgia irtautui v. 1830; maa oli 1. maailmansodan kestΣessΣ puolueeton, mutta joutui Saksan miehittΣmΣksi 2. maailmansodassa. Sodan jΣlkeen tapahtui nopeaa jΣlleenrakentamista, mutta maa menetti idΣssΣ olevat siirtomaansa (Indonesian 1949 ja uuden Guinean 1962). Se on kehittynyt sittemmin taloudellisesti ja teollisuuden alalla, sillΣ on nykyΣΣn korkeasti kehittynyt teollisuus ja hyvin nykyaikainen maatalous- ja puutarhatuotanto.
